Vanha, hiukan rosopintainen kehto saapui somistamaan pientä makuuhuonettani.
Kehto on kulkenut suvussamme jo 1920-luvulta lähtien, jolloin se tehtiin isoäidilleni. Pari vuotta sitten hioin vanhat maalit kehdosta pois ja maalasin sen uudestaan.
Minun luona nallet pääsevät nyt asuttamaan tätä kehtoa. Itse kyllä tekisi mieli myös testata kehtoa, sillä ois niin ihana kellahtaa lampaantaljan päälle kippuraan, mutta parempi kai antaa nellejen vain siellä köllöttää..
Joululomalla harrastettiin maakuntamatkailua ja siltä reissulta löysin nätin keittiöni väreihin sopivan astiapyyhkeen. Yleensä kun tällaiset ihanat astiapyyhkeet tuppaavat olemaan puna -tai siniruudullisia.
Alalaitaan ompelin kapean pitsinauhan, kun halusin pyyhkeeseen vähän enemmän vanhanajan tunnelmaa. Pitsin sävy vaan ei käy pyyhkeeseen mitenkään parhaiten, mutta oli se pitsi siihen laitettava, kun olin sen päähäni saanut.
Kaunista talvea jokaiselle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti